X Japan @ Tokyo Dome May 2nd

Päivä alkoi herätyksellä klo 6:00, siitä selviydyttiin aamiaiselle heti seiskalta. Tuli syötyä paaaljon, ei onneksi jännittänyt vielä siinä vaiheessa. :D Kasin aikoihin oltiin jo Otsukan juna-asemalla ja sieltä suunnattiin suoraan Suidobashiin. Paikalle päästyä krääsäjono oli jo varsin pitkä ja äkkiä perään. Jonotus aikoi klo 8:30.

Myynnin piti alkaa vasta kymmenen aikoihin, mutta se aikaistettiin puoleen koska jonoa oli eh... paljon. :D Elikkä 9:29 liikuttiin ekan kerran eteenpäin. Mainittakoon vielä että tultiin paikalle pirun hyvään aikaan, 2 minuuttia sen jälkeen ko oltiin liitytty jonoon, se oli pidentynyt jo jonkin 50 metriä. :DD

Oli aivan jumalattoman kuuma. Pidettiin huppareita suojana, mutta kuten myöhemmin huomattiin, ei hirveästi auttanut... Ryypättiin cokista ja vettä HYVIN paljon. Pikkasen meinattiin panikoida loppuvia tuotteita ja sillai. Jonotus eteni oikein kivasti ja kuitti sanoo, että ostokset oli tehty 13:36. Kyllä! viitisen tuntia jonotettiin. Saatiin kaikki mitä haluttiin ja vähän ylimääräistä. Minitaskulamput, kolme t-paitaa (+Yoshikitty ja Pata paidat...), photobook, molemmille omat pyyhkeet.. Oli varmaan jotain muutakin mutta.. AIJOO wristbandit nyt ainakin. Mutni, en muista enempää, väsyttää ny hiukan liikaa... Niin. ne hupparit ei paljoa auttaneet, molempien nenät ja poskipäät paloi, samoin käsivarret. Auts.

Suunnattiin pikavauhdilla Otsukaan hakemaan keikkalippuja. Hoitui helposti ja koska oltiin matkalla tajuttu, että on jumalaton nälkä, käytiin Mosburgerissa. Siitä sit Akihabaraan ostamaan valotikkuja. Ostettiin lilat pisimmät mitkä löytyi. Junaan ja kohti Suidobashia. Perillä oltiin pikkasen yli neljän, ovien ois pitänyt aueta sillon mutta jostain Yoshikimaisesta syystä eivät auenneet. Klo 16:42 havaittiin sitten massiivista liikkumista ja massan mukana painuttiin sisään portista 40.

Ostettiin juotavaa ja painuttiin sitten istumaan. Ei kovin hyvä tuuri, paikat IHAN ylhäällä 9. vika rivi. :--------------D Alas katsominen meinas pikkasen pelottaa.. Lavan näki kyl kivasti kokonaisuudessaan. Jännä setä kierteli kyltin kanssa, jossa kiellettiin kamerat... ja siellä ylhäällä hyppimiset..

Kuuden jälkeen valot sammuivat ja The Last Song pamahti ilmoille Yoshikin ja Toshin voimin. Sen jälkeen hiukan pimeni ja Prologuesta tuttu miesääni esitteli jäsenet ja kysyi että ollaanko me motherfuckerit valmiita. HELL YEAH! Rusty Nail. Perinteisesti seurasi Weekend, jonka jälkeen Toshi selosti kivasti miten nyt tulee jotain spesiaalia. Uusi kappale Jade. Se kuulosti hieman I.V.:tä. En nyt osaa kuvailla sitä kuin että oli jännät kitarat.

Seuraavaksi Pata pomppi (no käveli) catwalkille ja rupesi leikkimään kitarallaan. Screenille ilmestyi hiden kitaroita ja hetken päästä lavan reunoille oli ns. I.V.-kitaran kuviointi. hiden versio Celebrationista alkoi. Yleisöön heitettiin montamonta isoa palloa joita sitten heittelivät sinne tänne. Tajuttoman hyvä fiilis, en olisi ikinä uskonut näkeväni "hiden sooloa".. :D

Seuraavaksi Toshi käpsi lavalle Patan ja Heathin kanssa, istuivat alas ja soittivat akustisen Rose of Pain:n. Tämä oli miulle varsinainen elämys, koska olin juuri kuukausi pari sit katsonut saman version kyseisestä biisitä jostain vuodelta 1994 tai 1995 ja rakastunut totaalisesti. Käsittämättömän hieno... Hauskaa oli se kun Toshi kyseli jäseniltä ovatko kunnolla, HIDELTÄ mukaanlukien. :DD Toshi katteli virnuillen kattoon ja kysyi tutun daijobun.. en muista miten lause meni, tyh.

Pienen tauon (tai siis Yoshikin "tukka on huonosti!!" hetken) jälkeen Yoshiki käveli eeppisesti lavalle ruusujen kera. Hää heitteli niitä ympäriinsä ja yleisö nyt yllättäen huusi. Yoshiki suvaitsi sitten raahautua pianolleen ja rupesi soittamaan. Ensin jotain omaa, sika sitten muuttui Tearsiksi. Yoshikin edelleen ollessa yksin lavalla Sugizo ilmestyi sinne. Viulun kanssa. Yoshiki soitti siis Sugizon kanssa Tearsin.

Yoshiki vaihtoi kappaleen Kurenaihin. Se ei tosin kauaa jatkunut kun loput X:läiset kävelivät lavalle ja soittivat Dahlian. Joka muuten on livenä melko jumalainen. Sitten soittivat Kurenain kokonaan. Hopeanauhat lensivät ja yllättäen meille ei lentänyt yhtään. Huomenna sitten!!

Herrat katosivat lavalta ja tuli tauko. Lopulta yksi VIOLET UK:n vokalisteista avasi suunsa ja ROSA soi. Hieno oli, mutta itse olisin toivonut Blind Dancea.. ei ole addiktiota ei. VUK:n jälkeen itse herra Yoshiki käveli jälleen eeppisesti lavalle ja rupesi kiduttamaan rumpujaan. Perinteinen soolo, rauhallinen alku, jonka jälkeen Yoshiki lenteli Domen puoleen väliin. Hällä oli rumpusysteemissään mukana pieni syna, jolla hää sit samalla rummuttaessaan soitti pätkän Forever Love:sta. PIKKASEN näytti ja kuulosti hienolta..

Kun Yoshiki oli saanut purettua energiaansa, ja lyyhistynyt rumpusettinsä portaille, ilmestyi Toshi lavalle ja alkoi uudistettu versio Without You:sta. Samalla screeneillä näkyi tuttua videota X:n alkuajoista. lähinnä hiden toilailuja. Kauhea määrä angstia ei ole kiva juttu, joten Toshi rupesi laulattamaan yleisöä I.V:n "In the rain" ja "Find a way" systeemeillä. Sugizo avusti kivasti käyttämällä omaa ääntään. Toshi yritti lykätä mikrofonia Yoshikille, mutta tämä kääntyi ensin pois. Kun Toshi ei luovuttanut, Yoshiki lähti juoksemaan ympäri lavaa. Toshi perässään. Sääli vain että Toshilla on liian lyhyet jalat, ja vaikka kuinka pinkoi, ei hää saanut Yoshikia kiinni. Ja sehän Yoshikia nauratti.

Lopulta kappale pääsi kunnolla käyntiin ja yleisö oli täysillä mukana. Yoshiki teki tuttavuutta myös kongiinsa. (onko se kongi se se hemmetin kokonen lautasjuttu jota hakataan sil sil.. jutulla? XDDD) Kongi ei kuitenkaan tykännyt Yoshikista, tai sit Yoshiki ei vaan osannut, koska hää onnistui lyömään sitä sillai, että käteen ilmeisesti sattui kivasti. Käden ravistelusta päätellen. Soittimet eivät ryppyile Yoshikille, joten kostoksi Yoshiki kaatoi koko roskan. :DD

Toshi harrasti taas huudattamista ja ilmoille pamahti X. Koko yleisö meni täysillä mukana ja ah luojake se on niin paras livenä... Olin epäillyt keikan loppuvan tähän mutta ei. Ne jäivät hengaamaan lavalle. Yoshiki haki takkinsa ja mie rupesin pelkäämään pahinta. Ja se pahin tapahtui. Endless Rain. Olin vannonut, että siitä kappaleesta en selviä itkemättä ja nytpä se tuli todistettua. Siis.. sitä ei oikeasti pysty kuvaamaan miten hienoa se on ko 50 000 ihmistä laulaa sitä biisiä... Itku on taas helkkarin lähellä ko ajattelinkin sitä.

Se olikin sitten viimeinen varsinainen biisi ja Say Anythingin instrumentaalin soidessa taustalla X riekkui ympäri lavaa. Pata haki jättikokoisen Dahlia-hidepehmon lavalle, jonka Sugizo hetken päästä otti hoiviinsa. Suloisinta oli se, kun Sugizo piiloutui pehmon taakse ja vilkutti sen kättä.. Voinpahan sanoa että hide vilkutti minulle ja minä vilkutin takaisin. :DD Jossain vaiheessa pehmo kiersi myös Yoshikilla, Heath kantoi Toshia reppuselässään, Heath ryntäili itsemurhamaisesti lavan ulkopuolella... En valitettavasti muista kaikkea. Say Anything loppui ja Forever Loven kitaraversio pamahti ilmoille. Lopulta X rupesi kumartelemaan ja katosivat lavalta.

Lähdimme Domelta jättisuuren ihmisporukan kanssa, Domelta ulostautuminen on aina yhtä hauskaa, sieltä ulkoilma oikein IMAISEE ULOS. Olen lukenut siitä joskus aiemmin että se liittyy Domen rakenteeseen, mutta enpä nyt tarkemmin muista miten homma meni... Pääsimme junalle, asemalle, toiselle junalle, asemalle, ruokakauppaan, hotelliin, syömään ja ihastelemaan palanutta ihoa...

Huomenna ei onneksi tarvitse jonotella viittä tuntia. :D Riittää, että ollaan klo 13 Domella jolloin tavataan Masako. Sitä ennen käväistään vissiin Shibuyan Mandarakessa ja Harajukussa.

Nyt nukkumaan, kello on melkein yksi yöllä....